måndag 27 april 2015

söndag 26 april 2015

Mare nostrum, mare necrum

Det finns olika slag av katastrofer. Häromdagen fick vulkanen Calbuco i södra Chile ett utbrott. Och därefter blev det jordbävning i Nepal, berg och mark svallade som hav.

I Medelhavet har under flera år pågått en omänskligt mänskligare katastrof, eller rad på rad av katastrofer. Mänsklig därför att den inte bara är orsakad av naturkrafter, vatten och vind, utan också beror på människors oförmåga att ta hand om varandra och bygga upp en fungerande värld.

Sand, Saharas sand, är förstås en tacksam symbol på många sätt och vis. Timglas - öken - rinna ut i sanden -. Men sand blir också glas, en form av genomskinlighet, sanningens premiss. Och William Blake såg världen i ett sandkorn.

I juni förra året virvlade vädrets makter upp sand från Sahara med sådan frenesi, att invasionen av stoft från Afrika blev ett faktum i London och ända borta i U.S.A.

Satelliten Suomi har tagit fina bilder. Här ett foto av sanden från Sahara "over there".
Lagom till Horisonts 60-års jubileum skrev jag en diktsvit som publicerades i nummer 2 / 2014, kring midsommar, med titeln Kvalmusik i sex akter. Ögat som blinkar till, The Eye, det är förstås Millennium-hjulet, ett av Londons nyare turistmål, med storslagen utsikt.

Akt 3 låter så här:

Vågen kantrar mitt i, skepp
efter skepp
rullar in.
Levande och döda,

levande döda
skvalar över stranden.
I en annan utkant

av vår världsdel blandas
vindburet,
finkornigt nyhetsstoff
från Sahara med avgaser
från närmiljö.

"There’s more to London than
meets the Eye."

Det nya tusenårsriket
en turistfälla, ett hjul
som spinner
trådlöst.

- Och jag som surfar torrskodd,
vart jag mig i världen
vänder -

”Internet is a Big Box with inside
thoughts only.”

Jag är uppkopplad, inlemmad
i digitalt dropp.
Det är en fråga.
Om slutna ögon

eller öppna, nollor
och ettor.
Strömmens väg,

du eller jag.

måndag 20 april 2015

Suomen eduskuntavaalit 2015 - konservatiivien ja uskovaisten juhlaa

Suomen eduskuntavaalit 2015 ovat ohi ja seuraavan tilaisuuden äänestää kansanedustajaehdokkaita saamme vuonna 2019, kun itsenäinen Suomineito on jo 102 vuotias vanhus. Tuoreet ulokset ovat tässä.

Kuvassa Ylen edustuksellinen ruokalautanen

Vaalivalvojaisten aikana valittiin, että taas samat vanhat naamat - toisaalta noin kolmannes valituista eivät olleet kansanedustajina 2011-2015. Ja se on totta että naisia on vain noin kaksi viidesosaa. Mutta nuoremmista uusista kansanedustajista löytyy aika tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Edellisen eduskunnan oppositio jyräsi, kun Keskusta voitti ja Perussuomalaiset tulivat toiseksi (vaikka hävisivät yhden paikan). Vihreät jotka lähtivät oppositioon saivat viisi lisäpaikkaa. Vasemmistoliitto sen sijaan ei hyötynyt erostaan hallituksesta. Molemmat vasemmistopuolueet ottivat takkiin, varsinkin SDP. Hallituspuolueista parhaiten pärjäsi RKP, joka piti paikkamääränsä samanlaisena.

Yleisesti ottaen konservatiivit voittivat. Mielenkiintoista on, että Keskustan Juha Sipilä on lestadiolainen miljonääri ja Perussuomalaisten Timo Soini katolilainen jytkyjätkä. Jos hallitus koostuisi esimerkiksi kolmesta suuresta ja pienestä takiaispuolueesta KD:sta varmuuskappaleena, olisi hallituksen uskonnollinen profiili varsin korkea.

Vuonna 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta myös Reformaation merkkivuosi (on kulunut 500 vuotta Lutherin 95 teeseistä). Silloin vanhat riitapukarit voivat olla edustettuina myös Suomen hallituksessa, Sipilä ja Soini.

Käytännössä lestadiolainen Juha Sipilä ja katolilainen Timo Soini eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan uskonnollisissa mielipiteissään. Molemmat ovat todennäköisesti aika konservatiivisia mm. aborttiasioissa.

Nykyään kaikissa puolueissa voi olla sekä konservatiivisia että vapaamielisiä elementtejä. Esimerkiksi Alexander Stubb on talouspoliittisesti konservatiivi mutta sukupuoliasioissa vapaamielinen, kannattaa sukupuolineutraaleja avioliittoja. Kun äänestäjät saattavat painottaa yksittäisiä asioita, on hankalaa päättää, viittaavatko äänestystulokset konservatiivisiin vai vapaamielisiin mieltymyksiin poliittisesti.

Äänestysprosentti valahti hieman, nyt 70,1%, neljä vuotta sitten 70,5% vuonna. Monet haluavat nähdä äänestämättä jättäminen kannanottona. Se on kyllä aika epätoivoinen yritys selittää välinpitämättömyyttä. Kannanotto tapahtuu äänestyskopissa, vain ja ainoastaan siinä. Äänestämättä jättäminen tarkoittaa, että joko hyväksyy äänestystulos kuin äänestystulos, tai viis välittää demokratiasta. Juuri muusta käyttämätön ääni ei kerro. Voi verrata urheilumaailmaan: jos ei lähde lähtöviivalle, ei myöskään osallistu kilpailuun. Turha sitten väittää, että joo kilpailin ottamatta ensimmäistäkään askelta. Ainoastaan juostu matka koppiin asti lasketaan.

söndag 19 april 2015

tisdag 14 april 2015

Two Shades Of Grey

Roger Waters (Pink Floyd), Richard Gere (And the Band Played On)
- or the The Grey Side of The Moon -