Google+ Followers

måndag 20 april 2015

Suomen eduskuntavaalit 2015 - konservatiivien ja uskovaisten juhlaa

Suomen eduskuntavaalit 2015 ovat ohi ja seuraavan tilaisuuden äänestää kansanedustajaehdokkaita saamme vuonna 2019, kun itsenäinen Suomineito on jo 102 vuotias vanhus. Tuoreet ulokset ovat tässä.

Kuvassa Ylen edustuksellinen ruokalautanen

Vaalivalvojaisten aikana valittiin, että taas samat vanhat naamat - toisaalta noin kolmannes valituista eivät olleet kansanedustajina 2011-2015. Ja se on totta että naisia on vain noin kaksi viidesosaa. Mutta nuoremmista uusista kansanedustajista löytyy aika tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Edellisen eduskunnan oppositio jyräsi, kun Keskusta voitti ja Perussuomalaiset tulivat toiseksi (vaikka hävisivät yhden paikan). Vihreät jotka lähtivät oppositioon saivat viisi lisäpaikkaa. Vasemmistoliitto sen sijaan ei hyötynyt erostaan hallituksesta. Molemmat vasemmistopuolueet ottivat takkiin, varsinkin SDP. Hallituspuolueista parhaiten pärjäsi RKP, joka piti paikkamääränsä samanlaisena.

Yleisesti ottaen konservatiivit voittivat. Mielenkiintoista on, että Keskustan Juha Sipilä on lestadiolainen miljonääri ja Perussuomalaisten Timo Soini katolilainen jytkyjätkä. Jos hallitus koostuisi esimerkiksi kolmesta suuresta ja pienestä takiaispuolueesta KD:sta varmuuskappaleena, olisi hallituksen uskonnollinen profiili varsin korkea.

Vuonna 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta myös Reformaation merkkivuosi (on kulunut 500 vuotta Lutherin 95 teeseistä). Silloin vanhat riitapukarit voivat olla edustettuina myös Suomen hallituksessa, Sipilä ja Soini.

Käytännössä lestadiolainen Juha Sipilä ja katolilainen Timo Soini eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan uskonnollisissa mielipiteissään. Molemmat ovat todennäköisesti aika konservatiivisia mm. aborttiasioissa.

Nykyään kaikissa puolueissa voi olla sekä konservatiivisia että vapaamielisiä elementtejä. Esimerkiksi Alexander Stubb on talouspoliittisesti konservatiivi mutta sukupuoliasioissa vapaamielinen, kannattaa sukupuolineutraaleja avioliittoja. Kun äänestäjät saattavat painottaa yksittäisiä asioita, on hankalaa päättää, viittaavatko äänestystulokset konservatiivisiin vai vapaamielisiin mieltymyksiin poliittisesti.

Äänestysprosentti valahti hieman, nyt 70,1%, neljä vuotta sitten 70,5% vuonna. Monet haluavat nähdä äänestämättä jättäminen kannanottona. Se on kyllä aika epätoivoinen yritys selittää välinpitämättömyyttä. Kannanotto tapahtuu äänestyskopissa, vain ja ainoastaan siinä. Äänestämättä jättäminen tarkoittaa, että joko hyväksyy äänestystulos kuin äänestystulos, tai viis välittää demokratiasta. Juuri muusta käyttämätön ääni ei kerro. Voi verrata urheilumaailmaan: jos ei lähde lähtöviivalle, ei myöskään osallistu kilpailuun. Turha sitten väittää, että joo kilpailin ottamatta ensimmäistäkään askelta. Ainoastaan juostu matka koppiin asti lasketaan.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar